Kylämme

Vuosilukuja

Perustettu vuonna 1771

Ylläksen ensimmäinen turisti 1933

Ensimmäinen latukahvila 1957

Sähköt 1975

Hiihtohissit 1981


Etäisyydet

Kolari (rautatieasema) 35 km

Kittilä (lentoasema) 35 km

Äkäslompolo 15 km

Levi 55 km

Ruotsi 45 km


Lukuja

1 kpl (maailman ainoa) saunagondoli

7 min gondolihissin matka Ylläksen huipulle

3 km Suomen pisimpien rinteiden (Ylipitkä ja Jättipitkä) pituudet

Ylläsjärveltä alkaa Pallas-Yllästunturin kansallispuiston 100 km pitkä tunturi- ja vaarajono. Olemme puiston eteläisin kansallispuistokylä

Asumaan, mökkeilemään ja lomailemaan


Ylläsjärveltä löytyvät tunturit, järvet ja joet sekä idyllinen maalaismaisema. Ylläsjärvi on kasvava kylä. Uusia asukkaita muuttaa meille muun muassa pääkaupunkiseudulta ja muualta Suomesta sekä Euroopasta. Vapaita asuntoja on tällä hetkellä haasteellista löytää, mutta niitä voi kysellä mm. Kolarin vuokra-asunnoilta. Mökki- ja omakotitalotontteja on myynnissä mm. Kolarin kunnalla.

Ylläsjärven tärkein elinkeino on matkailu ja se työllistää niin sesongiksi kuin enenevässä määrin myös ympärivuotisestikin. Alueen matkailu kasvaa ja kansainvälistyy, mikä tarjoaa uusia yrittämisen mahdollisuuksia esimerkiksi luontomatkailu-, ravitsemus- ja majoitusalalla. Luonnontuotteita on Ylläsjärvellä jalostettu jo pitkään ja villiyrteissä, marjoissa ja sienissä on vielä paljon potentiaalia alueen matkailijoille, jotka ovat lisäksi kiinnostuneet lähiruuasta.

Kylällä olisi töitä myös muun muassa kirjanpitoa, hoivapalveluja ja parturi-kampaamoa tuottaville yrityksille. Kylästä käydään lisäksi töissä kuntakeskuksissa Kolarissa, Kittilässä tai Muoniossa. Lentokenttä löytyy Kittilästä ja Suomen pohjoisin rautatieasema taas Kolarista, josta on helppo piipahtaa myös Ruotsin puolella. Kittilän kultakaivokselle tulee reilun tunnin ajomatka. Etätöitä tekeville kylään valmistuu nopea valokuituverkko vuonna 2020.

Ylläsjärveltä ajaa vartissa Yllästunturin toiselle puolelle Äkäslompoloon ja matkan varrelta löytyy Metsähallituksen Luontokeskus Kellokas, missä sijaitsee myös Ylläksen matkailuinfo. Ylläsjärven kylä sijaitsee sekä Kolarin että Kittilän kuntien alueella ja kylään kuuluu myös Ahvenkankaan mökkialue, Ylläslompolon järvi sekä tietysti Sport Resort Ylläs gondolihisseineen.

 Revontulia ja keväthankia

Ylläsjärvellä voit hiihtää Suomen laajimmalla latuverkostolla, jonka varrella on mukavia latukahviloita ja taukopaikkoja. Latuja löytyy myös koirien kanssa hiihteleville. Suomen pisimmät rinteet sijaitsevat myös Ylläsjärvellä. Sport Resort Ylläksen gondolihissi kuljettaa sinut Ylläksen huipulle 7 minuutissa. Iso-Ylläksen hiihtokoulussa tai Ylläs Slalom -lasketteluseurassa opit laskettelun salat! 

Kylää kiertää myös talvipyöräily- ja talvikävelyreittejä ja lumikengillä, liukulumikengillä tai metsäsuksilla on mahtava viilettää kylää ympäröivillä soilla, metsissä ja tuntureilla. Moottorikelkkareitti kulkee järveltä kyläkaupan ja tankkausaseman kautta ja yksi Suomen upeimmista kelkkareiteistä on nousu Ylläsjärveltä Yllästunturin huipulle. Kelkalla pääsee myös vierailemaan naapuritunturissa Levillä, ja välillä kannattaa pysähtyä ihailemaan upean Snow Village -lumikylän veistoksia Lainiossa, reilu 10 km Ylläsjärveltä ja sinne pääsee myös autolla.

Ylläsjärvi jäätyy yleensä loka-marraskuussa ja syksystä riippuen järvellä voi myös retkiluistella. Aurora Estaten tillaussaunan yhteydessä oleva avantouintipaikka taas on avoinna läpi talven ja Lapland Hotels Saagan kylpylään pääsee uimaan lämpimämpiin vesiin. Pilkkikausi alkaa kevätauringon lämmittäessä.

Talvisesonkina tunturissa esiintyy Suomen huippuartisteja ja -bändejä ja tapahtumia on kylän joulunavajaisista Ylläs-Levi hiihtoon ja 24 h laskukisaan.

Ohjelmapalveluyritysten kautta pääsee myös perinteiselle poroajelulle, koiravaljakon kyytiin tai vaikka maailman ainoaan gondolisaunaan! Kylän monipuoliset urheiluvälinekaupat ja -vuokraamot tarjoavat menopelejä lihasvoimin liikkumiseen niin kesällä kuin talvellakin. Oletko jo kokeillut liukulumikenkiä tai läskipyörää?


Keskiyönauringon alla

Ylläksen hiihtohissit sulkeutuvat vapun jälkeen, mutta tunturi sulattaa lumiaan vielä kesäkuussakin. Innokkaimmat laskijat eivät malttaisi millään lopettaa laskukautta ja niinpä tunturin viimeisille lumille kiivetään lihasvoimin. Monet viettävät äitienpäivänkin keväisessä tunturissa katsellen vuolaana virtaavia tunturipuroja.

Toukokuussa kanattaa kaivaa esiin lintujen bongauskiikarit Ylläslompolon lintutornilla! Juhannusta taas juhlitaan keskiyön auringon alla (tai itseasiassa yllä) Yllästunturin huipulla, josta löytyy sekä juhannuskokko että ravintola. Gondolihissi ja alamäkipyöräilyreitit sekä kylpylä avautuvat kesäsesongille ja kesäreiteillä kulkee maastopyöräilijöitä ja patikoijia. Tunturin rinteillä heitellään myös fresbeegolfia - viikkokisoissakin.

Ylläsjärven lähiliikuntapuistossa käy kesällä vilinä ja kuumina päivinä puiston uimapaikalla voi pulahtaa järvessä, vaikka siinä kohtaa järveä ranta on mutainen. Parhaimmat uimarannat löytyvät järven toiselta puolelta, mm. Ruonanojan kodalle ja Ylläslompoloon johtavan pitkospureitin varrelta. Sinne pääsee myös kyläyhdistyksen veneellä tai optimistijollilla, jotka ovat vapaasti käytettävissä leikkipuiston rannasta. Melojille löytyy taukopaikkoja mm. Isosaaresta ja Ruonanojan kodalta. Pyöräilijät voivat harjoitella rannan pumpparkissa ja löytyypä sieltä pieni piknikpuistokin.

Eelin kaupan ympäristöön on tehty kulttuuripolku, jonka varrelta löytyy ympäristötaidetta ja kylän historiasta ja rakennuksista kertovia tauluja (avataan kesällä 2020). Polku kulkee osin myös hevosten ja lampaiden laidunten vieressä.

Kesällä kyläyhdistys järjestää toukokuisen roskienkeruupäivän, kesäkuussa kalastuskilpailun ja elokuussa suositut lasten olympialaiset. Heinäkuun viimeinen viikonloppu on jo vuosikymmeniä pyhitetty Jonnen Pytty -lentopalloturnaukselle. Omia tapahtumiaan löytyy myös maastopyöräilijöille ja polkujuoksijoille.

Ylläsjärvellä on innostuttu villiyrteistä, marjoista ja sienistä, joita metsistä ja soilta voi kerätä pitkin kesää. Kylästä löytyy parhaita asiantuntijoita opastetuille retkille tai neuvomaan, miten niitä valmistetaan.

Lapinkorven ensimmäisinä etumiehinä seisoo Yllästunturi.                       Samuli Paulaharju